Ylistysuhri

Ylistys ei ole (onneksi) riippuvainen tunteista. Se on tietoinen valinta silloinkin kun se ei inhimillisesti katsottuna ole järkevää. Siksi Raamattu puhuu ylistysuhrista; Uhrista, jonka hinta on kallis, jopa liian kallis sillä hetkellä annettuna; Nisunjyvästä, joka suostuu kuolemaan voidakseen elää. 

Jumala kouluttaa omistaan sotureita myrskyissä, siellä juuret kasvavat syvälle Kristus-kallioon. Hän vie meitä usein suurista siunauksista suuriin myrskyihin, ja taas sama uudestaan. Voitto- taistelu - voitto... Tämän kaavan voit huomata lukiessasi Raamatusta Jumalan miesten ja naisten elämästä. Esimerkiksi Matt. 8. luemme, kuinka Jeesus paransi useita sairaita ja vapautti sidottuja ihmisiä. Opetuslapset saivat vierestä ihmetellä ja iloita kuinka Jeesus toimi suvereenisti. Tämän jälkeen Jeesus itse kehottaa opetuslapsia lähtemään veneellä vastarannalle. 

Kyllä Jeesus tiesi jo etukäteen, että opetuslapset joutuvat elämänsä myrskyyn, jossa he luulevat kuolevansa. Mikään ei näyttänyt eikä tuntunut olevan hallinnassa, vesi tuli laitojen yli veneeseen. Jos sinulla on tällainen elämäntilanne nyt, voit luottaa, että Jeesus ei ole unohtanut sinua, hän ei nuku. Kun myrsky on tehnyt sisimmässäsi tehtävänsä, Jeesus nousee samalla suvereenilla auktoriteetillä julistamaan myrskytuulille ja aalloille: 

VAIKENE!

Ja rauha tulee tilanteiden ylle, levottomaan sydämeen! Tuntui miltä tuntui, näytti miltä näytti... ala vain ylistämään ja palvomaan Jeesusta! Anna Hänelle kaikki kunnia! Katso vain taivaallisiin, ei alas pimeyteen. Silloin saat kokea kuinka taivas laskeutuu pimeyden keskelle.

Kunnia Herralle!